Tänään keskiviikkona 26.6.2024 on viikko 26 ja nimipäiviään viettävät: Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias ja Viveka.
Viikonpäivät
Viikonpäivät selitettynä maanantaista (joka on viikon ensimmäinen päivä) sunnuntaihin (joka on viikon viimeinen päivä) alla:
Maanantai
Maanantai on viikon ensimmäinen päivä, ja useimmiten myös työviikon ensimmäinen päivä. Juutalaisessa traditiossa se on viikon toinen päivä.
Suomessa maanantaista tuli viikon ensimmäinen päivä vuoden 1973 alussa, kun Suomessa siirryttiin kansainvälisen standardin mukaiseen viikkonumerointiin. Aikaisemmin viikon oli katsottu alkavan sunnuntaista.
Sanan "maanantai" etymologia on muinaisskandinaavisessa sanassa 'mánandagr' (kuupäivä). Maanantai on useissa muissakin kielissä kuun päivä. Latinan kielellä se on Dies lunae, englannin kielellä Monday (muinaisenglanti: Mōnandæg) ja ranskan kielellä lundi (latinan sanasta luna). Venäjän kielellä maanantai taas on понеде́льник, taas uusi viikko, portugalin kielellä Segunda-feira, 'toinen päivä', ja viron kielellä esmaspäev, 'ensimmäinen päivä'. Japaniksi maanantai on kuun päivä 月曜日 (getsuyōbi).
Tiistai
Sanan 'tiistai' etymologia on ruotsin sanassa tisdag. Tämä, samoin kuin vastaavat saksan ja englannin sanat tarkoittavat Tyr-jumalan päivää: Dienstag tai Tuesday.
Useissa muissa kielissä se on Mars-jumalan päivä, Dies Martis, espanjaksi martes, ranskaksi mardi ja italiaksi martedi. Japaniksi se on tulen päivä 火曜日 (kayōbi). Venäjässä tiistai on вторник (toinen päivä), kuten myös kiinaksi ja portugaliksi kolmas.
Keskiviikko
Keskiviikon nimi johtuu siitä että se on keskellä vanhaa sunnuntaista alkavaa viikkoa. Nykyisin kalenteriviikko alkaa maanantaista.
Kreikkalaiset käyttivät omien jumaliensa nimiä viikonpäivissä (keskiviikko, hemera Hermu eli Hermeen päivä) ja roomalaiset omiensa (keskiviikko, dies Mercurii eli Mercuriuksen päivä). Ranskaksi keskiviikko onkin mercredi. Germaanisissa kielissä päivät nimettiin uudelleen germaanisten jumalien mukaan, keskiviikko yhdistettiin Odin-jumalaan (onsdag) ja sen germaaniseen Wotan muotoon (Wednesday), joskin nykysaksassa keskiviikko on nimetty samoin kuin suomessa, Mittwoch.
Eurooppalaisista kielistä portugali hylkäsi täysin pakanalliset nimet ja siirtyi numeroituihin viikonpäiviin, siispä keskiviikko on quarta-feira. Numeroidut päivät ovat käytössä myös mm. seemiläisissä kielissä, kiinassa ja vietnamissa, keskiviikko on näissä kielissä joko kolmas tai neljäs päivä. Samaa periaatetta noudatetaan viron kielessä: keskiviikko on kolmapäev (vaihtoehtoinen nimi kesknädal eli keskiviikko). Myös venäjässä keskiviikko on keskellä, среда. Japanissa keskiviikko on veden päivä, 水曜日 (Suiyōbi).
Torstai
Torstai-sana on tullut suomen kieleen todennäköisimmin ruotsin kielen torstaita tarkoittavasta sanasta, torsdag (Tor-jumalan päivä). Myös saksassa 'torstai' on ukkosen jumalan päivä: Donnerstag (Donner tarkoittaa sekä ukkosta että on myös ukkosen jumalan nimi).
Myös englannin Thursday-sanan etymologia on sama kuin ruotsin ja saksan torstaita merkitsevillä sanoilla.
Useissa muissa kielissä se on Rooman Juppiterin päivä. Juppiter-nimen latinalaisesta genetiivistä Iovis (Jovis) johtuvat muun muassa espanjan Jueves ja ranskan jeudi.
Venäjässä torstai on четверг (neljäs päivä), portugalissa Quinta-feira (viides päivä). Japanissa se on puun päivä 木曜日 (mokuyōbi). Kreikaksi torstai on Πέμπτη (Viides).
Perjantai
Perjantai on viikon viides päivä ja tavallisimmin viikon viimeinen työpäivä. Perjantai on muslimien pyhäpäivä.
Perjantai germaanisissa kielissä, kuten englannissa, hollannissa, saksassa ja ruotsissa – ja näistä lainautuneena myös suomessa, tulee Freija- tai Frigg-nimisen aasajumalattaren nimestä.
Romaanisissa kielissä se on Venus-jumalan päivä: Veneris dies, josta espanjan viernes, ranskan vendredi) ja italian venerdì. Venäjässä perjantai on пятница (pjatnitsa; viides päivä). Japanissa perjantai on kullan päivä: 金曜日 (Kin'yôbi).
Perjantai on yhdessä lauantain kanssa päivä, jolloin on tapana viettää muita viikonpäiviä useammin juhlia ja käydä erilaisissa vapaa-ajan vietoissa kuten elokuvissa, teatterissa ja ravintolassa. Monet voivat valvoa huoletta perjantaina ja lauantaina tavallista pidempään, koska seuraava päivä on monissa ammateissa ja koulussa vapaapäivä.
Perjantai 13. päivä on yleisen taikauskoisen käsityksen mukaan epäonnen päivä.
Lauantai
Lauantai on viikon kuudes päivä. Roomalaisessa ja juutalaisessa kalenterissa lauantai on viikon viimeinen päivä, ja nimetty latinaksi kirkkaudeltaan heikoimman antiikin aikana tunnetun planeetan, Saturnuksen mukaan.
Juutalaiset ja adventistit viettävät lauantaisin sapattia. Sapatti alkaa perjantaina auringon laskiessa ja päättyy lauantaina auringon laskiessa. Useimmilla muilla kristityillä viikoittainen pyhäpäivä on sunnuntai.
Nykyisin monissa maissa sekä lauantai että sunnuntai ovat useimmilla työpaikoilla vapaapäiviä. Suomessa tällainen viisipäiväinen työviikko tuli yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla. Sitä ennen sunnuntai oli ainoa viikoittainen vapaapäivä, mutta lauantaisin työpäivä oli yleensä tavallista lyhempi.
Lauantailla ei tosin ole lakisääteistä asemaa vapaapäivänä, mutta työaikalain mukaan viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia, mitkä vakiintuneen käytännön ja useilla aloilla työehtosopimuksenkin mukaan on useimmiten jaettu viidelle päivälle niin, että sunnuntain lisäksi myös lauantai jää vapaapäiväksi. Vuoden 1971 syyslukukauden alusta lähtien lauantait ovat eräin poikkeuksin olleet myös Suomen kouluissa vapaapäiviä.
Lauantai on yhdessä perjantain kanssa päivä, jolloin on tapana viettää muita viikonpäiviä useammin juhlia ja viettää vapaa-aikaa, kuten esimerkiksi käydä elokuvissa tai ravintolassa. Monet voivat valvoa huoletta perjantaina ja lauantaina tavallista pidempään, koska seuraava päivä on monissa ammateissa ja koulussa vapaapäivä.
Sunnuntai
Sunnuntai on eurooppassa seitsemäs ja viimeinen viikonpäivä.
Roomalaisessa ja juutalaisessa kalentereissa sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä. Päivä on egyptiläisen ajanlaskun mukaan perinteisesti nimetty suurimman taivaankappaleen eli auringon mukaan (dies solis).
Länsimaissa ja nykyisin laajalti muuallakin sunnuntai on perinteellinen viikoittainen lepopäivä ja samalla lakisääteinen pyhäpäivä. Joillakin työpaikoilla on kuitenkin tehtävä työtä myös silloin, mutta sellaisissa tapauksissa on työaikalain mukaan maksettava korotettu palkka, jota paitsi on vastaava vapaapäivä myönnettävä jonakin muuna viikonpäivänä.
Suomessa monet kaupat ja virastot ovat kiinni sunnuntaisin. Viime vuosina monet liikkeet (esim. alle 400 neliön ruokakaupat) ovat tosin alkaneet olla useammin auki myös sunnuntaisin, erityisesti kesällä ja joulun aikaan. Nykyisen (vuonna 2009 voimaan tulleen) lain mukaan kaupat saavat pääsääntöisesti olla avoinna sunnuntaisin klo 12-18, kuitenkin isänpäivän ja jouluaaton välisenä aikana klo 12-21. Pienet alle 400 neliön kaupat saavat olla vapaasti avoinna sunnuntaisin juhlapyhiä lukuun ottamatta.
1900-luvun loppupuolella Suomessa ja monissa muissakin maissa yleistyi viisipäiväinen työviikko, jolloin sunnuntain lisäksi myös lauantai on laajalti vapaapäivä, joskaan ei virallinen pyhäpäivä.
